29.2.2024

Koronapandemia on saanut valtavasti huomiota, mutta paljon vähemmän puhutaan maailmanlaajuisesti etenevästä hiljaisesta pandemiasta, jonka aiheuttavat antibiooteille vastustuskykyiset eli resistentit bakteerit. Lancet-tiedelehden mukaan antibioottiresistenssi aiheutti vuonna 2019 suoraan 1,27 miljoonan ihmisen kuoleman ja lisäksi edesauttoi 5 miljoonan ihmisen kuolemaa maailmanlaajuisesti.

Ongelma on jatkuvasti pahenemassa. On arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä 10 miljoonaa ihmistä tulee vuosittain kuolemaan antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien vuoksi. Vertailun vuoksi: koronapandemiaan kuoli vuosina 2020-21 suoraan tai välillisesti arviolta 15 miljoonaa ihmistä ja virallisesti raportoitu määrä koko pandemian ajalta on noin 6,6 miljoonaa.

Antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita syntyy aina, kun antibiootteja käytetään. Jos käyttö on runsasta, myös vastustuskykyiset bakteerit väistämättä yleistyvät. Nykyisin on jo olemassa bakteerikantoja, joihin mitkään antibiootit eivät toimi.

Siinä vaiheessa ei ole enää mitään vaihtoehtoista lääkettä.

“Pitkään resistenssi oli ongelma yksittäisten antibioottien kohdalla. Tällöin oli aina vielä joku vaihtoehto jäljellä. Nyt se alkaa olla monessa tapauksessa ongelma kaikkien antibioottien kohdalla. Siinä vaiheessa ei ole enää mitään vaihtoehtoista lääkettä”, Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Matti Jalasvuori toteaa.

Vuonna 2017 BMJ-tiedelehdessä kerrottiin tapauksesta, jossa yhdysvaltalaisnainen kuoli kaikille antibiootille vastustuskykyisen bakteeerin aiheuttaman verenmyrkytykseen. 70-vuotias nainen oli viettänyt pitkiä aikoja Intiassa ja ollut siellä myös sairaalassa hoidettavana luunmurtuman vuoksi. Hän oli tuonut Intiasta mukanaan karbapeneemiresistentin Klebsiella pneumoniae -bakteerikannan, jonka Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa todettiin olevan vastustuskykyinen 26 eri antibiooteille. Eli mikään käytettävissä olleista antibiooteista ei tehonnut.

Sairaalat ovat antibioottiresistenssin hautomoja

Suomessa antibioottiresistenssi on huomattavasti pienempi ongelma kuin esimerkiksi Intiassa, joka on nimetty maailman “antibioottipääkaupungiksi”. Suomessa lääkärit ovat jo pitkään olleet tietoisia resistenssiongelmasta ja antibiootteja määrätään tarkasti vain tarvittaessa. Intiassa antibiootteja käytetään runsaasti sekä ihmisten lääkinnässä että eläintuotannossa.

Erityisen ongelmallisia paikkoja antibioottiresistenssin kannalta ovat sairaalat. Niissä antibiootteja käytetään paljon ja ihmiset ovat heikossa kunnossa. Suomessa tilanne on vielä hyvä, mutta monissa maissa on isoja ongelmia — ja ne ovat korostuneet koronapandemian aikana. Kun koronapotilas joutuu tehohoidossa hengityskoneeseen, hän saattaa saada ympäristöstä antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin.

Kun koronapotilas joutuu hengityskoneeseen, hän saattaa saada antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin.

“On maita, joissa teho-osastoilla on omat, lähes kaikille antibiooteille vastustuskykyiset bakteerikantansa”, Jalasvuori kertoo.

Antibioottien käyttö aiheuttaa bakteereille evolutiivisen paineen kehittyä siihen suuntaan, että ne kykenevät sietämään antibioottia. Käytännössä ne bakteerit selviävät hengissä, jotka saavat kehitettyä resistenssimekanismin — esimerkiksi kyvyn hajottaa antibioottia. Lisäksi bakteerit pystyvät liikkuvien geneettisten elementtien, kuten plasmidien, avulla antamaan resistenssissä tarvittavia geenejä toisilleen. Joissain tapauksessa bakteerit voivat kohdatessaan siirtää toisilleen resistenssigeenit lähes kaikkia antibiootteja vastaan.

“Lyhytkin kohtaaminen voi johtaa siihen, että antibiooteilla tapettavissa oleva bakteeri muuttuu muutamassa kymmenessä minuutissa kaikille antibiooteille vastustuskykyisiksi.”

Faagit auttavat nujertamaan superbakteereita

Mitä voidaan tehdä tilanteissa, joissa antibiootit eivät enää tehoa? Yksi ratkaisu ongelmaan on luvassa faagihoidosta, joita kehitetään ja kokeillaan nyt monissa maissa, myös Suomessa.

“Meillä on Helsingissä kokeellinen faagiterapiayksikkö. Siellä pystytään tekemään hoitoja tietyissä erityistapauksissa, jolloin mitkään muut keinot eivät toimi”, Jalasvuori kertoo.

Faagit ovat viruksia, jotka infektoivat bakteereita ja tappavat niitä. Eli samaan tapaan kuin ihminen voi saada esimerkiksi influenssaviruksen, myös bakteerin kimppuun voi hyökätä virus. Virusten avulla voidaan saada myös kaikkein pahimmat  antibiooteille vastustuskykyiset superbakteerit nujerrettua.

Faageja on jo pitkään käytetty hoitokeinona Itä-Euroopan maissa. Viime aikoina hoidot ovat alkaneet kiinnostaa yhä enemmän myös länsimaissa, kun antibioottiresistenssiongelmaan on tarvittu ratkaisuja.

Helsingissä on kokeellinen faagiterapiayksikkö.

Matti Jalasvuoren mukaan faagihoitoihin liittyvät teknologiat ovat kehittyneet nopeasti. Alalle on tullut myös yritystoimintaa. Nykyisin on käytössä menetelmä, jolla pystytään nopeasti tunnistamaan, mitkä bakteerit toimivat potilaalla olevaa bakteerikantaa vastaan. Siten löydetään nopeasti sopivat faagit hoitokäyttöön.

“Vuodessa asiat menevät tällä alalla eteenpäin jo hyvin paljon, koska selvästi tarvetta on ja teknologia kehittyy. Luulen, että muutaman vuoden päästä tämä on lähempänä arkipäivää kliinisissä laboratorioissa ja sairaalahoidoissa ympäri Eurooppaa.”

Bakteriofaageista ei tule antibioottien korvaajaa, sillä hoito on kallista ja yksilöllistä. Todennäköisesti käyttö tulee rajautumaan erityistapauksiin, joissa mitkään antibiootit eivät enää tehoa.